Suuntaan tässä lyhyessä kertomuksessani katseeni seuraavaan kilpailuuni. Se tulee olemaan 29. kesäkuuta järjestettävä Aulanko Tower Trail Hämeenlinnassa. Lähtötasostani mainitsen kohtalaisen onnistumisen Bodom Traililta (omaan tasooni nähden) ja suhteellisen onnistuneen kilometrien lisäyksen poluilla tänä vuonna. Tässä lisäksi muutamia huomioita (lue hidasteita) omasta harjoittelustani: En koskaan-ikinä-milloinkaan tutustu juostavaan reittiin etukäteen. Tuloksia tärkeämpää on trendikkäältä polkujuoksijalta näyttäminen ja somessa nuorisolaisuskottavat jutut ja tarinat. Sekä tietysti tarve päästä pätemään.
Aulangolle valmistautumisen suhteen tein ylläolevaan dramaattisen poikkeuksen ja menin tutustumaan reittiin etukäteen. Koska järjestäjät merkkaavat reitin vasta itse kilpailua varten, tarvitsin apua, paljon apua koska yksin eksyisin ja valmistautuisin väärään kilpailuun. Etsinkin itselleni seuranhakuilmoituksilla hämeenlinnalaiseen sielunelämään ja polkuihin erikoistunutta ulkopaikkakuntalaista, sekä paikkakuntalaista joka ymmärtäisi polkujen pieniä nyansseja ja mikä tärkeintä, löytäisi paikalle ja nuo kyseiset polut.
Onneksi apu oli tällä kertaa lähempänä kuin uskoinkaan ja sain lopettaa paikallislehti-ilmoittelun. Polkuystäväni Jussi paljastui syntyperäiseksi hämeenlinnalaiseksi ja Jussin avustuksella saimme houkuteltua yhä paikkakunnalla asuvan Tommin mukaan joukkoomme. Nyt meitä oli kolme varhaiskeski-ikäistä miestä ja jokaisella tärkeä tehtävä. Jussi hoitaisi meidät paikalle, Tommi navigoisi reitin ja minä, no minä roikkuisin porukan mukana.
Lähtökohtaisesti ei ollut helppoa löytää aikaikkunaa, jolloin kukaan ei näkisi harjoitteluamme tai pääsisi tutkailemaan treeniämme. Ryhmämme oli yhtä mieltä siitä, että maineemme kasvaa vain jos olemme hissukseen. Kuin tilauksesta sunnuntaina 26.toukokuuta suurin osa hämeenlinnalaisista oli palautumassa nestehukasta Rukalla tai vasta matkalla koteihinsa. Päivä sopi meille, kuin liian kireät trikoot varhaiskeski-ikäiselle miehelle.
Perille päästyämme sovimme Tommin ohjaavan porukkaa, Jussi valittiin määräämään vauhti ja itse otin porukan kuvausvastuun pitämällä perää. Vietimme Aulangolla hitusen yli 3h ja kiersimme käsittääkseni lähes koko pidemmän kilpailureitin 22km. Tiimimme hioi matkalla strategiaa ja sovitimme askelmerkit valmiiksi itse kilpailua varten.
Itse reitille on saatu poikkeuksellisen hyvä kattaus erilaista juostavaa alustaa. Vakoilupäivänä oli sadetta, joka muutti osan maastosta hyvinkin mutaiseksi, varsinkin alamäkiin suosittelen sateen sattuessa hyvällä pidolla olevat kengät. Ylä- ja alamäkeä löytyy mielestäni sopivasti, joista ainakin itselleni muutamat nousut olivat erittäin hapottavia. Laskuista kaksi on melko jyrkkiä alamäkipätkiä, joissa kannattaa todellakin irrotella jos sellaista uskaltaa harrastaa.
Reitti kulkee erilaisten metsien lisäksi maalaismaisemissa, kesäteatterin ohi jonka vieressä on hauskannäköiset kivitornit ja lisäksi Aulangon näkötornin kupeessa tehdään yksi jyrkkä lasku ja takaisin mäen päälle jyrkähkö nousu. Viimeistään tornilta ottaisin loppukirinomaisen, jos sellaiseen ikinä jättäisin paukkuja.
Edellä kerrotun lisäksi teimme seuraavia havaintoja: reitti on osaksi puistometsää, mutta seassa on myös luonnontilassa olevaa metsää. Osa metsästä muistuttaa keskieurooppalaista metsikköä ja osa perinteisempää suomalaista kansallismaisemaa jylhine kallioineen. Kasvillisuus vaihtelee sankasta metsästä lähes kaupunkipuistomaiseen maisemaan. Puustossa on mukana alueella hyvin menestyvää lehti- ja pihtakuusta. Luonto on paikoin erityisen rehevää. Kaikesta näkee, että avotulen teko alueella on kielletty.
Kisan jälkeen suosittelen seuraavaa: Jos tunnet paikallisia tai olet rohkea, suosittelen taianomaiseen Hotsiin (lihapiirakka makkaralla) tutustumista. Se jos mikä maistuu edeltä matkaevääksi ja varsinkin lenkkeilyn jälkeen palautteluun. Kannattaakin juosta vähän pidempi rupeama ja herkutella tämä paikallisherkku kolmella makkaralla. Minä koin tämän Ravarin grillillä vasta kahdella makkaralla ja nälkä kasvoi syödessä. Nam ja PAM.
Lopuksi on todettava, että vierailu paikanpäällä kasvatti odotuksia itse kisapäivän suhteen. Puitteet on ainakin kunnossa ja odotan hulvatonta polkujuoksuelämystä. Vielä pari päivää pääsee mukaan halvemmalla hinnalla (31.5. asti). UltraTimo ja tiimi suosittelee. Toivottavasti nähdään Aulangolla!
(Toim. edit: sinnehän muuten pääsee ilmoittautumaan kätevästi tästä >> ilmoittaudu)
Teksti ja kuvat: Timo Väistö / IG: UltraTimo2020
